163 ~ Olet vasta 17

Jousimies 23.11. - 21.12.

Arjen alkaminen ei haittaa sinua pätkääkään, sillä olet saanut viettää ihanat juhlapyhät. Löydät huumorisi kautta hauskoja pieniä asioita, jotka jaksavat naurattaa.

Niin.. 

Siis jos joku ei vielä tiennyt, 

olen horoskoopiltani jousimies...

Joskus kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa.

Tästä syystä tässä postauksessa kourallinen kuvia.

Teksteistä puhumattakaan.

Jokaisella kuvalla jokin tarkoitus - käytä mielikuvitustasi.

Iltoja vain kaikille.

Loppiainen takana - kuten myös se ei nin nautinnollinen viimeinen vapaapäivä.

Tänään oli paluu arkeen, mutta oli se kyllä sen arvoista.

Huomasin että oon täs näinä kolmena päivänä mennyt oikeesti innoissani kouluun ja kyllä mä odottelen seuraavaakin koulupäivää ihan innolla !

Ainiin mutta hei! 

Arvatkaa kellä on huomenna vapaa päivä? 

Kenellekkään koskaan käynyt näin?

Välillä tuntuu et illalla ko rupee nukkumaan.. 

Ihan ko kaikki ei ois ihan kohdallaan..

Vuoden päästä.. 

Ehkä? 

Tästä nyt en saa päähäni muutakuin ne jotkut Disneyn mainokset joissain lastenleffoissa.

En oikeestaan koskaan oo ollut mikään 100% taikauskoinen ihminen,

mut taikauskolla, keijuilla, velhoilla ja demoneilla on joskus hullun hauskaa huvitella..

Oon meidän perheessä ainut lapsista, joilla ei oo koskaan ollut mitään mielikuvitus ystävää.

Johtuuks se siitä, että oon meidän perheen lapsista vanhin - ja tietty se viisain - vai mistä se johtuu? 

No mutta, jos mulla ei koskaan oo ollu mitään mielikuvitusystävää, se ei mun mielestä tarkoita sitä,

ettei mulla ois mielikuvitusrikasta mieltä. Jos haluan, saan kyl keksittyy vaikka ja mitä. Ja varsinkin 

silloin jos se hyväksytään ja sillein.. 

Kuten jo kullalle asiasta mainitsin.. Heh :)

Tällänen ois oikeesti aivan sikahieno ja kiva juttu sit omassa kämpässä ! 

We love

We are family

We do really loud 

We forgive

We give hugs 

We have fun 

We give second chances

We say I'm sorry

We make mistakes 

We are real

In this house 

Toi ois oikeesti niin ihana juttu :3 

Kaikki mitä itse haluaisin perheen sisällä tapahtuvan ja olevan.

Mitä mieltä te ootte tosta?

Mie muistan, ko joskus oli tuo tunne.

Ja siis ei siitä oo kauaa.

Muistan vieläkin sen hetken.. 

Makaa sängyssä oman kullan kainalossa.

Ikkunan edessä on äitipuolen laittamat ja asettelemat jouluvalot.

Ei mitkään tavalliset valot, vaan pieni ketju täynnä tähtiä ja jokaisen tähden sisällä pieni lamppu.

Mieleen tuli kaikki asiat. Siitä tähtiketjusta. Pimeä taivas, (joo miul ei ole verhoa..) 

pimeä huone, ja ainoa valo huoneessa on se mikä loistaa tähtiketjusta.

Mielessä tosiaan alkoi pyörimään kaikki madolliset asiat. 

Kaikki negatiiviset asiat ja murheet.

En löytänyt mitään positiivista mistään asiasta sillä hetkellä, muutakuin sen,

että olin turvassa oman kullan käsien suojassa.

Mieleen palasivat muistot Papasta, ne kaikki kaltoin kohtelut ja vastaamattomat puhelut,

ne unohdetut soittopyynnöt ja yhteydenpidot, entä ne vierailut jotka piti tehdä kesän aikana.

Aina sama kaava.. - en mä muistanut-

tai että - en kerennyt, oli muutakin tekemistä-.

Tiedossa oli ettei kaikki ollut hyvin, mutta miksei kukaan koskaan tehnyt asialle mitään?

Aina valitettiin, että "taas se soittaa kännissä".

Mutta oliko sillä todellisuudessa kaikki hyvin? 

Mitä olisi voinut tehdä toisin?

Toinen asia.

Olenko mie tehnyt jotain väärää?

Vai onko kaikki mennyt hyvin?

Onko jotain mitä voisin vielä tehdä että ihmiset olisi onnellisia?

Riitänkö ihmisille tälläisenä kuin olen?

Kulta, en kai pahoittanut mieltäsi jollain tavalla - tai tehnyt muuta väärää? 

Stressi ja tunteiden puutostila.

Loppuun palaminen.

Tärinä.

Hengityksen nopeutuminen.

Epämääräinen vapina ja käsien pakkoliikkeet.

Kädet puristuivat yhteen, kynnet painoivat ihoa.

Mitä tästä vielä seuraisi?
Uskallanko päästää kaiken irti, satutanko itseäni hakkaamalla itseäni tai jotain?

Tekemällä jotain vasten omaa tahtoani?

No mutta. Olin kullan kanssa, tiiän et oon turvassa sen seurassa

ja et mikään ei voi satuttaa mua. En edes minä itse.

Päästin kaiken vapaaksi, kyyneleet valuivat

ja vapina paheni. Uskalsin laskea viimeisetkin suojamuurit ja kannattelevat

tolpat miun mielessä. Romahdin.

- toisin sanoen -

Loppuun palaminen

Joo mie tiiän sen että olen itsepäinen.

Ja teen tyhmiä asioita. Mut mäkin olen vain ihminen. 

Kukaan ei ole täydellinen, en mie, et sie, ei tuo eikä tää.

Ei kukaan.

Mut aina on kiva vähän hassutella ja saada se kumppani/kaveri/sisarus/tuttava

hymyilemään ja nauramaan - jos sen osaa tehdä oikein.

Esimerkkinä toimii vaikka se, että laittakaapa otsat vastakkain,

toinen kurtistaa kulmat aivan ryttyyn ja työntää kielen pihalle.

- angry birds ilme -

"Sie oot nii sulonen ko teet tuon!"

No, täytyypä muistaa joskus jos oon tehnyt jottain pahaa.

Mut hei, miehän oon se maailman kiltein tyttö kautta aikojen! ;) 

Tasapainoisuus, usko, luottamus.

Kenen tahansa ihmisen suhteen. 

Näin mäkin joskus ajattelin. 

Mut sit ko tapasin CursedClownin, niin oon oppinut näyttämään tunteeni.

Jopa sen pienen vihan tai suuttumuksen - ärsyyntymisestä puhumattakaan.

Tiedän et voin luottaa siihen ettei mua tuomita jos näytän tunteeni.

Elämä on heti jotenkin helpompaa..

Kun tietää et toinen rakastaa - niin myötä kuin vastoinkäymisissäkin - 

Right? 

Sit oon miettinyt tätä..

Että ko alotin uuden koulun. 

Oon tajunnu asioita miks opetellaan kaikkee.

Että sä pärjäisit elämässä.

Mut silti tää on jotenkin niin ihana kuva, 

ja muistan ko sitä tuli joskus jaettua useampaankin otteeseen facebookissa..

Kyllä, minullakin on facebook :P

Tää kuva pysäytti mut tänään miettiin maailmaa.

Rupesin hymyilemään kesken tunnin ko luin tän kuvan.

Arvatkaapa kaks kertaa kuka tuli mieleen? 

Tän kuvan joskus omistin monille ihmisille.

"Missä kiitos?"

Mut en jaksa enään kantaa kaunaa mistään asioista. 

Kuten sanoin, mennyt on mennyttä ja nyt on nyt.

- mut se ei tarkoita et kaikki asiat unohdetaan ja et kaikki entinen ois mahollista -

Tääki kuva oli jotenkin sellanen "WOW" ..

Tollane kakku omii häihi.. 

Ei ois paha :D 

Mut miten ois hääkakkuna voileipäkakku ?

Mie oikeesti ootan sitä et kulta tulee lomille.

Mulla on niin paljon kerrottavaa sille !

Ja ois jees jos tää saatas kans upotettuu jotenki meiän päivän ohjelmaan tai jotain.

Milloin ne teinivuodet sit päättyy?

Kieltämättä..

- drama, lies, tears - 

tuttu juttu

Omnomnom.
Mut se oma kulta siin selän takana ois kans mukava lisä tohon !

Miksi tälläinen kuva muiden joukossa?

Koska muistan edelleen ne ajat kuin eilisen.

- Kyllä, minullakin on ollut vauvakuume -

mutta ei enään todellakaan niin paha kuin ennen..

Tästä päästään taas hyppäämään miun ja CursedClownin elämään.

Jotenkin sellanen fiilis et koko kylällä oli alussa jotain meitä vastaan?

Mut koska molemmilla oli toi periaate.

- ei mua kiinnosta muiden mielipiteet - 

Niin meillä oikeestaan menee oikeesti todella hyvin.

Nykyään meille jopa moikataan kylillä ja sellasta.

Vanhoja kavereita ollaan saatu takaisin..

Ja voin todellakin todeta yhden asian.

Uskokaa tai älkää...

 - me ei olla mikään tavallinen pariskunta -

Isin tyttö. 

Kenenpä muunkaan ? 

Sellasta tällä kertaa.

Mitähän myö huomenna keksitään?

Ainiin. Kiitos kaikille, jotka voivat tunnustaa eilen käyneensä lukemassa mun postauksia.

Teitä kävi eilen päälle 100 täällä :) 

Oli myös mahtavaa saada palautetta blogista!

Muistakaa että palaute on aina tervetullutta! 

Mutta jotenkin vaikea vieläkään uskoa..

- mun tekstejä on muka kiva lukea ja että kirjoitustyyli on mahtava? - 

xoxo - mie kuittaan